Biologia

3.7.2020

Suomalaistutkija: Koronavirusta voitaisiin torjua kananmunissa tuotetuilla vasta-aineilla

• Yksinkertaista biotekniikkaa on jo käytetty influenssan ja karieksen estämiseen.
• Mikrobiologi ja kahden yliopiston dosentti Elias Hakalehto on innoissaan vastikään Euroopan unionille jätetystä rahoitushakemuksesta. Elokuussa ratkaistaan, alkaako jossain suomalaisessa kanalassa koronaviruksen vasta-aineiden tuotantokokeilu.
• Elias Hakalehto pitää kananmunista eristetyn vasta-aineen etuna sitä, ettei se aiheuta ihmisen kehossa oman puolustusjärjestelmän yliaktivoitumista. Rokotteilla voi olla juuri tällaisia sivuvaikutuksia. Puolustusjärjestelmän liiallinen aktivoituminen on myös vakavien COVID-19:n oireiden ja kohtalokkaiden tautitapausten pääsyy Hakalehdon mukaan. 
• Elias Hakalehto toimi asiantuntijana ja sihteerinä Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan Mikrobiologian ja toksikologian jaostossa 1990-luvulla. Jo silloin hän kiinnostui siitä, miten yhteiskunnan pitäisi varautua mikrobien eli bakteerien ja virusten luomaan uhkaan.
• Päättäjillä ei kuitenkaan ole ollut vakavaa kiinnostusta varautumiseen. Tämä näkyi selvästi Suomessa koronaviruksen levitessä.

Lue koko YLE:n uutinen

6.5.2020

Koronatarina huutaa uutta näkökulmaa: on perusbiologian aika päästä ääneen

Kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särön Verkko-Särössä 21.4.2020 julkaistussa artikkelissa biologian asiantuntija käsittelee koronavirusta biologin näkökulmasta mielenkiintoisia, uusia näkökulmia avaavalla tavalla.

Yksi minimalistisen uutisoinnin kohteeksi joutunut seikka on koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden saamien jälkitautien määrä. Kun virus tartuttaa ihmisen, elimistön puolustusmekanismi on kiireinen virusinfektion torjunnassa, ja tällöin ihminen altistuu herkemmin muiden pöpöjen hyökkäyksille. Kun hyökkääjä on bakteeri, puhutaan bakteeriperäisestä sekundääri-infektiosta. ...

Mikäli bakteeri on kuitenkin onnistunut kehittämään itselleen mekanismin, jolla se pystyy vastustamaan antibiootteja, tilanne muuttuu huolestuttavaksi. ...  Erityisen riskialttiita jälkitautien suhteen ovat olleet maat, joissa antibioottiresistenssi on jo ennestään iso ongelma joko tuotantoeläimiin käytettyjen antibioottien tai reseptittömän antibioottien saannin takia. Tällaisia maita Euroopassa ovat Italia ja Espanja.

Miksi keskustelua viruksen tarttumisesta on tärkeää käydä, ...? Yksinkertaisesti siksi, että kaikkein tärkein keino minkä tahansa viruksen hyökkäyksen varalta on aina ollut ja tulee aina olemaan ihmisen oma puolustuskyky.

Isossa kuvassa tilanne näyttäytyy hiukan erikoisena. Sen sijaan että ihmiskunnan kehittyessä olisi pidetty huolta ihmisen arvokkaasta puolustusmekanismista, on ylimielinen ihminen onnistunut toimillaan heikentämään sitä. Elinympäristömme ylihygienisointi on vähentänyt meidän jokaisen puolustuskykyä merkittävästi. Nykyihminen maksaa kovaa hintaa sotien jälkeisen hyvinvointiyhteiskunnan toimista, kuten imettävien äitien nännien desinfioinnista, tuttien keittämisestä ja jatkuvasta siivoamisesta. Allergiat ja muut yliherkkyydet ovat oivia esimerkkejä seurauksista.