Lääketieteessä on monia teorioita

13.1.2022

Perinteinen kiinalainen lääketiede on yksi lääketieteen teorioista, länsimainen lääketiede on toinen

Jokaisella tieteenalalla on omat teoriansa, niin lääketieteelläkin. Lääketieteen tavoitteena on homeostaasi [1] eli elimistön tasapainotila. Lääketieteen osatavoitteita ovat: yrittää selittää millainen on homeostaasi, miten se syntyy ja miten menetetty homeostaasi palautetaan. Nykyisenkaltaista terveydenhuoltoa ei olisi olemassa ilman lääketiedettä, jonka avulla määritellään, kuka on terve, miten terveyttä ylläpidetään ja miten sairauksia hoidetaan. Terveydenhuolto ja lääketiede eivät siis ole toisistaan riippumattomia, vaan terveydenhuolto pyrkii nojaamaan tutkittuun lääketieteelliseen tietoon, jonka lääketiede tuottaa.

Lääketieteen ja terveydenhuollon pyrkimys ja tahtotila tuottaa ja nojata tutkittuun tietoon ovat varmasti aitoja, mutta todellisuus on kuitenkin toisenlainen. British Medical Journal kokosi, päivitti ja analysoi lääkärien päätöksenteon tueksi BMJ Clinical Evidence (Kliininen Näyttö) -tietokantaan tutkimuksia, jotka on tehty terveydenhuollon käyttämistä hoitomuodoista RCT-tutkimusmenetelmällä. RCT tarkoittaa, että tutkimus on Randomized Controlled Trial eli satunnaistettu vertailukoe [2], jota pidetään nykyisin ns. näyttöön perustuvan lääketieteen (evidence based medicine) perustana. Vaikuttavuuden selvittämiseksi valittiin ensin noin 3000 terveydenhuollon käyttämää hoitomuotoa, joista BMJ Clinical Evidence -tietokannasta löytyi tutkimuksia. Sen jälkeen tutkimukset analysoitiin ja terveydenhuollon käyttämät noin 3000 hoitomuotoa luokiteltiin vaikuttavuuden perusteella kuuteen luokkaan. Tulos on yllättävä: 11 % hoitomuodoista on hyödyllisiä, 24 % on todennäköisesti hyödyllisiä, 7 % on sekä hyödyllisiä että haitallisia, 5 % on mahdollisesti hyödyllisiä, 3 % on todennäköisesti tehottomia tai haitallisia ja loput 50 % hoitomuodoista on sellaisia, joiden vaikuttavuudesta ei ollut näyttöä. [3]

Länsimainen lääketiede on lääketieteen teoria, joka mallintaa elimistön rakenteen ja toiminnan niin tarkasti kuin mahdollista. Malli, jossa on runsaasti yksityiskohtia, ei ole käytössä aina paras mahdollinen malli, koska syy-seuraussuhteiden osoittaminen voi olla erittäin työlästä ellei mahdotonta, jos potentiaalisesti vaikuttavia muuttujia on paljon. Perinteinen kiinalainen lääketiede on lääketieteen teoria, jossa ihmisen elimistön rakenne ja toiminta mallinnetaan sisäelinten toiminnoilla ja niiden välisillä vuorovaikutuksilla. Esimerkiksi perna mallintaa koko ruuansulatusjärjestelmää. Perinteinen kiinalainen lääketiede näkee ihmisen kokonaisvaltaisesti toimivana ja elävänä kokonaisuutena.

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mestarit mallinsivat elimistön toimintaa, sairauksia ja vaivoja, sekä niiden syitä ja hoitomuotoja. He ja heidän oppilaansa kokeilivat mallinnuksia, hoitomuotoja ja hoitoja tuhansiin – kymmeniin tuhansiin potilaisiin, korjasivat mallinnusta, hylkäsivät toimimattomat hoitomuodot ja kehittivät edelleen toimivia hoitomuotoja ja hoitoja. Näin elimistön mallinnus ja sairauksien ja vaivojen hoitomuodot ja hoito vahvistettiin suurella määrällä empiirisiä kokeita eli havaintoihin perustuvalla tieteellisellä tutkimuksella. Tutkittua tietoa tallennettiin ja välitettiin sekä suullisesti että kirjallisesti. Perinteinen kiinalainen lääketiede on vain yksi perinteinen lääketieteen teoria, toinen on intialainen ayurveda. Käytännössä jokaisella kansalla on vuosituhansien kuluessa ollut omat parantajansa ja oma perinteinen lääketieteen teoriansa, joka kuvasi ja selitti elimistön toiminnan, vaivat, sairaudet ja niiden parantamisen.

Tieteellinen teoria testataan joko havainnoin tai kokein. Teorian voi osoittaa päteväksi vain empiirinen näyttö. Länsimaisen lääketieteen ja perinteisten lääketieteiden teoriat on osoitettu päteviksi empiirisellä näytöllä. Empiirisen näytön esittämis- ja välittämistavat ovat kulttuurisidonnaisia.

Valitettavasti länsimainen lääketiede on pitänyt omaa esitys- ja välitystapaansa ainoana oikeana, jonka vuoksi perinteiset lääketieteet ovat jääneet länsimaissa huomiotta. Vuosisatojen kuluessa perinteiset lääketieteet ovat kohdanneet monet kulkutaudit, sairaudet ja vaivat ja kehittäneet niihin oman lääketieteen teoriansa mukaiset hoitokeinot. Niitä kannattaisi hyödyntää länsimaisessakin terveydenhuollossa. Tällä vuosituhannella länsimainen lääketiede on yhä selvemmin kohdannut vaivoja ja sairauksia, joihin sillä ei ole parannuskeinoa. Tällaisia ovat toiminnalliset vaivat, joita on joka kolmannella yleislääkärin vastaanotolle tulevalla ja joihin ei löydy vastaanotolla selitystä eikä diagnoosia [4]. Muita isoja ongelmia ovat pandemiat, virukset ja antibiooteille resistentit bakteerikannat. Huolestuttavaa on, että mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat toiseksi yleisin syy. [5] Nyt on aika integroida vaikuttaviksi todetut luontaishoidot terveydenhuoltojärjestelmään länsimaisen lääkinnän rinnalle kuten mm. Sveitsissä on jo tehty [6].

Viitteet:

[1] Homeostaasi. Lääketieteen sanasto. Duodecim: Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt01170. Katsottu 12.1.2022.

[2] Tieteen termipankki: Epidemiologia:satunnaistettu vertailukoe. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Epidemiologia:satunnaistettu_vertailukoe. Katsottu 12.1.2022.

[3] Clinical Evidence efficacy categorisations. What conclusions has Clinical Evidence drawn about what works, what doesn't based on randomised controlled trial evidence? BMJ Clinical Evidence. https://web.archive.org/web/20170818042535/http://clinicalevidence.bmj.com/x/set/static/cms/efficacy-categorisations.html. Katsottu 12.1.2022.

[4] Toiminnallisten häiriöiden hoidon järjestäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. (2018). https://stm.fi/documents/1271139/7832492/Toiminnallisten+h%C3%A4iri%C3%B6iden+hoidon+j%C3%A4rjest%C3%A4minen+luonnos+120417.pdf/. Katsottu 12.1.2022.

[5] Joka kolmannella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneellä syynä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö. Eläketurvakeskus. (22.4.2021). https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeensaajat/. Katsottu 12.1.2022.

[6] Sveitsin 16.6.2017 tekemä päätös ottaa antroposofinen lääketiede, perinteinen kiinalainen lääketiede, homeopatia ja fytoterapia (kasvilääkintä) paikallisen sairausvakuutusjärjestelmän korvattavien hoitojen piiriin pysyvästi 1.8.2017 alkaen. Sveitsin liittovaltion verkkosivut: Päätös saksaksi, ranskaksi ja italiaksi. Katsottu 12.1.2022. Sveitsin tie tähän päätökseen: https://www.luontaishoitoala.fi/cam/sveitsi/

Luontaishoitoalan Foorumi ry

Ilkka Westman, puheenjohtaja