Ihmisarvo ja päätöksenteko

Osa 2: Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteet 

 

Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry:n vastaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteisiin liittyviin kysymyksiin

 

Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteet

Mitä mieltä olette palveluvalikoimasta päättämisen periaatteista? Mitä periaatteista puuttuu tai tulisi poistaa?

Periaatteista puuttuu iso periaate, että ihmisen kaikki puolet otetaan huomioon kaikissa palveluvalikoimaa koskevassa päätöksenteossa ja kaikessa päätöksenteossa tavoitteena on ihmisen jokaisen ulottuvuuden tasapaino:

Palveluvalikoimaa koskevassa päätöksenteossa kaikilla päätöksentekotasoilla tulee nähdä ihminen kokonaisvaltaisesti – fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja henkisenä kokonaisuutena, johon vaikuttaa ympäristö ja sen moninaisuus.

Palveluvalikoimaa koskeva päätöksenteko kaikilla päätöksentekotasoilla tulisi asettaa tavoitteekseen ihmisen kokonaisvaltaisen terveyden hoitamalla ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä olemuspuolta kokonaisuutena pyrkien jokaisen olemuspuolen tasapainotilaan.

Palveluvalikoiman päättämisessä keskeinen haaste on yksilön toiveiden ja tarpeiden riittävä huomioiminen. Maailman terveysjärjestön mukaan terveyspalvelujen käyttäjien, yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan tulee voida osallistua terveyttä koskevien suunnittelu-, päätöksenteko- ja toteutusprosesseihin koko ohjelmasyklin ajan ja järjestelmän kaikilla tasoilla [3]. Lisäksi Maailman terveysjärjestön ohjeistuksen mukaan on oltavat selkeät strategiat vallan epätasapainoon puuttumiseksi, kokemuksellisen näytön arvostamiseksi ja eturistiriitojen hallitsemiseksi niin, että ihmisten tarpeet ja odotukset täyttyvät [3]. Esitetyissä periaatteissa ei ole mainintaa kokemuksellisesta näytöstä eikä eturistiriitojen ratkomisesta [3].

Tutkimukset [12, 13] osoittavat, että CAM-hoitoja käyttää merkittävä osa suomalaisista, mutta nämä hoidot eivät kuitenkaan ole tasavertaisesti esillä palveluvalikoiman päätöksenteossa. Päätöksentekoon tulisi tuoda moniäänisyyttä, jossa myös potilaiden kokemukset ja valinnat otetaan paremmin huomioon.

Nykyinen periaate, jonka mukaan ”asiakkaan tai potilaan palvelua koskevat valinnat perustellaan riittävällä tavalla”, heijastaa hierarkkista asetelmaa, jossa potilas jää passiiviseksi päätöksen kohteeksi. Perustelujen riittävyys jää epämääräiseksi ja riippuu usein ammattilaisen näkemyksestä. Sen sijaan tulisi siirtyä kohti mallia, jossa potilas nähdään aktiivisena toimijana omassa hoidossaan ja palveluvalikoiman määrittelyssä.

Potilasjärjestöillä on tärkeä rooli potilaiden äänen esiin tuomisessa, mutta niiden riippumattomuus herättää kysymyksiä. Hemmingin (2010) mukaan 71 % suomalaisista potilasjärjestöistä on saanut rahoitusta lääketeollisuudelta, mikä voi vaarantaa objektiivisuuden [14]. Onkin tarpeen kehittää päätöksentekoon uusia tapoja, joilla varmistetaan tavallisten potilaiden näkökulmien huomioiminen ilman ulkopuolista vaikutusta.

THL on oivaltanut, kuinka tärkeä asiakas – asiantuntija -suhde ja -yhteistyö on potilasta parhaiten palvelevien palveluiden määrittelyssä ja tarjoamisessa. THL:n SOTE-palvelujen johtaminen verkkosivuston “Asiakasosallisuus palvelujärjestelmässä” -sivulla todetaan: “Organisaation toiminnassa asiakkaan osallisuus omaan palveluun luo asiakasosallisuuden perustan. Tämä tarkoittaa, että asiakkaat ovat omien tai läheistensä palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa tasa-arvoisia kumppaneita ammattilaisten kanssa. -- -- Näiden lisäksi tarvitaan strategia ja toimintaohjelma, joka tuottaa yhteisen arvopohjan ja nivoo toimintaa yhteen." [15] THL on muotoillut lyhyen ja loogisen polun tuoda vaikuttavat täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot terveydenhuollon piiriin. Koska sekä koulutetuilla luontaishoitajilla että terveydenhuollon henkilökunnalla on yhteinen päämäärä edistää asiakkaan terveyttä ja lievittää hänen vaivojaan, yhteinen arvopohja on jo olemassa, vaikuttaviksi todetut täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot saadaan nopeasti terveydenhuollon piiriin.

Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteiden viimeinen bullet-point korvataan seuraavalla:

  • Asiakkaan tai potilaan hoitoa tai palvelua koskevat valinnat tehdään yhdessä hänen kanssa keskustellen ja hänen arvojaan, maailmankatsomusta ja itsemääräämisoikeutta vahvasti kunnioittaen.

Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteista puuttuu kestävä kehitys ja luontoarvot. 

Kuten monet muutkin kannamme huolta luontoon päätyneistä lääkejäämistä, terveydenhuollon aiheuttamasta hiilijalanjäljestä, kertakäyttöhyödykkeiden käyttämisestä, viheralueiden merkityksen huomioimisesta. Nämä pohjaavat näkemykseen vastuullisesta toiminnasta, jossa pyritään vaikuttamaan palveluihin ja palveluvalikoimaan niin, että terveydenhuollon luonnolle aiheuttama kuormitus vähenisi. Itämerestä [16] löytyvät lääkejäämät pitävät sisällään elintapoihin liittyviä lääkeaineita kuten tulehduskipulääkkeitä, ruuansulatus ja aineenvaihduntaongelmiin käytettäviä lääkkeitä, hormoneita, antibiootteja sekä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Lääkejäämät päätyvät ravintoketjun myötä ihmisiin. Tämän ohella tulisi toimia vastuullisesti luontoa kohtaan, sinisimpukoista löytyi 31 lääkeainetta, kampeloista 13 lääkeainetta, ankeriaista 15 lääkeainetta. [16]. Tämän ohella EU on asettanut useita lääkkeitä seuranlistalle ja yhdyskuntajätevesidirektiivistä on ennustettu muodostuvan huomattavia kuluja pelkästään keskisuurten puhdistamoiden (71 kpl) investointi- ja rakennuskustannukset tulevat olemaan karkeasti arvioiden yhteensä noin 46–463 miljoonaa euroa, riippuen riskinarvioinneista. [17]. Moniin sairauksiin löytyy CAM-hoidoista oireiden lievitystä sekä hoitomahdollisuuksia. 
 

Lähteet:

[3] WHO: Human rights. (2023). https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/human-rights-and-health

[12] Fitzgerald, Rory (City University) & ESS Core Scientific Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2014: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-02-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3068

Suomenkielinen tiivitys: https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/luontaishoitojen-kaytto/ess/

[13] Vuolanto, P., Kemppainen, L., Kemppainen, T., & Nurmi, J. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(1). https://doi.org/10.23990/sa.80288

Suomenkielinen tiivitys: https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/luontaishoitojen-kaytto/vuolanto/

[14] Hemminki, E., Toiviainen, H. K., & Vuorenkoski, L. (2010). Co-operation between patient organisations and the drug industry in Finland. Social Science & Medicine, 70(8), 1171–1175. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2010.01.005

[15] Asiakasosallisuus palvelujärjestelmässä. THL. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/asiakas-palveluissa/asiakasosallisuus-palvelujarjestelmassa (Viitattu 12.2.2025)

[16] Satu Jämsä: Itämerestä on kantaneet huolta monet tahot. https://www.luontaishoitoala.fi/aihe/luonto/laakejaamat-itameressa/ 

[17] Lääketeollisuus (13.2.2025) EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivistä pahimmillaan lähes miljardiluokan lisäkustannus ja vakava uhka lääkkeiden saatavuudelle. https://www.laaketeollisuus.fi/uutishuone/uutiset/eun-yhdyskuntajatevesidirektiivista-pahimmillaan-lahes-miljardiluokan-lisakustannus-ja-vakava-uhka-laakkeiden-saatavuudelle.html

 

Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteet nykytilassa

Mitkä tekijät tukevat periaatteiden toteutumista palveluvalikoimaa koskevassa päätöksenteossa nykytilassa? Mitä haasteita tai kehittämistarpeita näette näiden periaatteiden toteutumiselle nykytilassa?

NYKYTILAN ONGELMA: 

Palveluvalikoimaa koskeva päätöksenteko näkee ihmisen fyysisenä ja psyykkisenä olentona tai sosiaalisena olentona unohtaen, että ihmisen kaikki neljä puolta liittyvät läheisesti yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Asiakas tai potilas ei saa halutessaan vaikuttavaksi todettua täydentävää ja vaihtoehtoista hoitoa (Complementary and Alternative Medicine eli CAM-hoidot), vaikka kokemuksensa mukaan on saanut siitä usein apua krooniseen alaselkäkipuun, johon ei ole löydetty syytä. Terveydenhuollon riittävällä tavalla tehty perustelu kipulääkkeiden käytöstä ei potilasta vakuuta, koska hänen oma kokemuksensa täydentävästä ja vaihtoehtoisesta hoidosta on hyvä ja hän voi välttää kipulääkkeet joilla on hänelle ikäviä sivuvaikutuksia. 

Päätöksen tekoa tukevat tieteellinen näyttö sekä kokemuksien kautta havaitut hyvät käytänteet. Toisaalta haasteita voi tuottaa erilaiset mielipide- sekä ennakkoluulot [9]. Esimerkkinä ennakkoluulosta ja mielipiteestä on ajatus potilaasta passiivisena objektina, osaamattomana ja tietämättömänä, vaikka usein potilas on oman kehonsa, tilanteensa ja sairautensa paras asiantuntija (Routasalo ym. 2009) [18]. Mikäli potilaan ja kokemusasiantuntijan osaamista väheksytään eikä toiveita kuulla, ei palvelutkaan muodostu vastaamaan tarvetta vaan lähinnä tuottamaan palveluita, jotka epätäsmällisesti sekä keinotekoisesti pakottavat potilaan mukautumaan niihin. Routasalo ym. (2009) kirjoittivat jo 2009 potilaslähtöisestä potilaan tukemisesta, että potilaan ääni on kuultava, ja potilaan on voitava neuvotella itselleen soveltuva hoitomenetelmä, ja terveydenhuollon ammattilaisen tulee vahvistaa omahoitoa, motivaatiota, autonomiaa ja voimaannuttamista [18]. Viittaamme Fizgerald ym. (2014) [12] ja Vuolanto ym. (2020) [13] havaintoihin CAM-hoitojen suosiosta mutta niiden puuttumisesta suomalaisen terveydenhuollon hoitovalikoimasta.

Haasteena on kuitenkin se, että on eriarvoisuutta CAM-hoitojen osalta. Moniin täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitoihin liittyy, tekijöitä, jotka voivat estää potilaita hyödyntämästä niitä: Tietoa CAM-hoidoista ei aina ole riittävän helposti saatavilla, eikä terveydenhuollon ammattilaisilla ole ohjeistuksia niiden käytöstä tai tietoa niiden hyödyistä.

Kehittämistarpeena on tiedon ja koulutuksen lisääminen CAM-hoitojen hyödyistä ja turvallisuudesta, jotta potilaat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Norjassa on CAM-hoitoja tutkiva Norjan kansallinen tutkimuskeskus NAFKAM joka kuuluu Tromsan yliopiston Terveystieteiden tiedekuntaan. [19] Niin kuin Norjassa myös Suomessa tulisi edistää tutkimusta ja yhteistyötä perinteisen lääketieteen ja CAM-hoitojen välillä, jotta palveluvalikoima vastaisi paremmin yksilöllisiin tarpeisiin ja ihmisarvon kunnioittaminen ja itsemääräämisoikeus toteutuisivat entistä paremmin. 


Lähteet:

[9] YLE (2018) Tutkija: Pelko saa lääkärit vaikenemaan uskomushoitojen käytöstä – "Se on sellaista maan alla olemista". https://yle.fi/a/3-10484603

[12] Fitzgerald, Rory (City University) & ESS Core Scientific Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2014: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-02-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3068

Suomenkielinen tiivistys: https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/luontaishoitojen-kaytto/ess/

[13] Vuolanto, P., Kemppainen, L., Kemppainen, T., & Nurmi, J. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(1). https://doi.org/10.23990/sa.80288

Suomenkielinen tiivistys: https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/luontaishoitojen-kaytto/vuolanto/

[18] Routasalo, P., Airaksinen, M., Mäntyranta, T. & Pitkälä K. (2009) Potilaan omahoidon tukeminen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009;125(21):2351-9 https://www.duodecimlehti.fi/duo98401

[19] NAFKAM -- Nasjonalt forskningssenter innen komplementær og alternativ medisin. https://nafkam.no/

Pääasioita suomeksi: NAFKAM https://www.luontaishoitoala.fi/cam/norja/nafkam/

 

Palveluvalikoimasta päättämisen periaatteiden vaikutukset

Mitä vaikutuksia palveluvalikoimasta päättämisen periaatteilla on tai voisi tulevaisuudessa olla toimialanne tai organisaationne näkökulmasta?

Vaikuttaviksi todetut täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot (Complementary and Alternative Medicine eli CAM-hoidot) integroidaan terveydenhuoltoon niin kuin Norjassa [7] ja Tanskassa [8] on jo tehty.

Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen koulutetut ammattilaiset työllistyvät paremmin ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä, kun hoidoissa on enemmän valinnanvapautta. Terveydenhuoltoon integroitavia CAM-hoitoja voisivat olla esimerkiksi akupunktio, vyöhyketerapia, homeopatia, jäsenkorjaus.

Palveluvalikoiman laajentaminen mahdollistaisi paremman valvonnan ja laadunhallinnan CAM-hoitojen osalta. Tanskan mallin mukaisesti luontaisterapeutit voisivat saada vapaaehtoisen ammattinimikesuojan, jonka myöntämiseen liittyisi selkeät kriteerit, kuten koulutusvaatimukset, lääketieteen perusteiden hallinta ja mahdolliset muut osaamisvaatimukset. [8] 

Tämä järjestelmä tarjoaisi: 

  • Turvallisuutta potilaille – Asiakkaat voisivat tunnistaa ammattilaiset, joilla on riittävä koulutus ja asiantuntemus. 
  • Selkeyttä alalle – Vapaaehtoisuus takaisi tasapuolisen kohtelun, mutta samalla mahdollistaisi harrastajien ja opiskelijoiden erottamisen koulutetuista ammattilaisista. 
  • Integraation helpottamista – Selkeä ammattistatus mahdollistaisi CAM-hoitojen sujuvamman yhdistämisen viralliseen terveydenhuoltojärjestelmään. 

Kokonaisuudessaan palveluvalikoiman päätöksenteossa tulisi huomioida terveydenhuollon muuttuvat tarpeet ja potilaiden kasvava kiinnostus täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin. Tämä ei ainoastaan tukisi yksilöllistä hyvinvointia, vaan myös vähentäisi terveydenhuollon kuormitusta tarjoamalla ennaltaehkäiseviä ja täydentäviä hoitovaihtoehtoja.

Terveydenhuollon palveluvalikoiman laajentamisella voisi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia sekä terveydenhuollon kenttään että erityisesti CAM-hoitojen asemaan. Yksi keskeinen hyöty olisi Green Medicine -periaatteen mukainen kestävä terveydenhuolto, joka huomioi luonnonmukaiset ja kokonaisvaltaiset hoitomuodot osana hyvinvointipalveluja. Tämä tukisi terveydenhuollon monimuotoisuutta, lisäisi valinnanvapautta ja mahdollistaisi entistä tiiviimmän yhteistyön perinteisen terveydenhuollon ja CAM-sektorin välillä.

Verrattuna kansainväliseen asemaan ovat suomalaiset terapeutit heikommassa asemassa, useissa maissa CAM-hoidot kuuluvat (maittain vaihdellen) terveydenhuoltoon ja CAM-terapeuteilla on nimikesuoja ja sitä kautta virallinen asema [7, 8, 20] Luontaisterapeuteilla on Tilastokeskuksen ja ESCO:n määrittelemät ammattinimikkeet (koodi: 3230) [21]. Se mahdollistaisi integroinnin ensiaskeleet.


Lähteet:

[7] Satu Jämsä: CAM-hoidot Euroopassa, terveisiä Norjasta! Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry. https://www.luontaishoitoala.fi/cam/norja/cam-hoidot/

[8] Satu Jämsä: CAM-hoidot Euroopassa, terveisiä Tanskasta! Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry. https://www.luontaishoitoala.fi/cam/tanska/cam-hoidot/

[20] Médecine complémentaire : nouvelles règles de remboursement. (16.6.2017). https://www.admin.ch/gov/fr/accueil/documentation/communiques/communiques-conseil-federal.msg-id-67050.html

Lyhyesti suomeksi: Sveitsi. https://www.luontaishoitoala.fi/cam/sveitsi/

[21] Tilastokeskus (1.1.2010) Luontais- ja vaihtoehtohoitajat https://stat.fi/fi/luokitukset/ammatti/ammatti_1_20100101/code/3230

Taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalainen luokitus (ESCO): Luontais- ja vaihtoehtohoitajat. http://data.europa.eu/esco/isco/C3230 https://esco.ec.europa.eu/fi/classification/occupation_main#overlayspin
 

Linkkilista muihin osiin on yläsivulla