Ihmisarvo ja päätöksenteko
Osa 1: Ihmisarvon kunnioittaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa
Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry:n vastaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteisiin liittyviin kysymyksiin
Ihmisarvon kunnioittaminen palveluvalikoiman periaatteena
Mitä mieltä olette ihmisarvon kunnioittamisesta palveluvalikoiman periaatteena? Mitä periaatteen kuvauksesta puuttuu tai tulisi poistaa?
Huom: Vastauksessamme käytämme käsitteitä ”luontaishoito”, ”täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot” ja ”CAM-hoito”, jotka kaikki tarkoittavat samaa asiaa, jonka englanninkielinen termi on ”Complementary and Alternative Medicine” eli lyhyesti ”CAM”.
Ihmisarvon kunnioittaminen on ehdoton periaate, josta ei saa missään tapauksessa tinkiä.
PERIAATTEEN KUVAUKSESTA PUUTTUU IHMISEN MÄÄRITELMÄ:
Ihminen on tärkeä itseisarvonaan – fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja henkisenä kokonaisuutena, johon vaikuttaa ympäristö ja sen moninaisuus.
Näemme tärkeänä, että ihmisen arvo tunnistetaan, samoin itsemääräämisoikeus. Nyt jo olevien ihmisarvoa määrittelevien tekijöiden joukkoon olisi tarpeen lisätä ettei terveyden tila sekä sairauden laatu määrittele ihmisarvoa tai siihen liittyviä yksilön oikeuksia. Perustuslaki määrittelee ihmisen oikeudet niin, että ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan terveydentilansa, vamman tai vastaavan ominaisuuden vuoksi [1]. Tämän tulisi näkyä myös sote-sektorin alueella. Niinpä sairauden laatu tai terveydentila eivät saa olla ainoa peruste sille mitä palvelua tai menetelmää henkilölle annetaan. Viittamme samalla oikeusasiamies Sakslinin (EOAK/5837/2023) ratkaisuun, jonka mukaan vammaiselle henkilölle tulee antaa hänen tai hänen läheisensä pyytämä homeopaattinen valmiste [2].
Pohdittaessa aihetta luontaishoitojen ja muiden CAM-hoitojen näkökulmasta, usein esitetään rajoituksia näiden hoitojen tarjoamiseen tai tavoitettavuuteen perustuen terveydentilaan (raskaus), sairauteen (diabetes, syöpä, luokittelemattomat mielenterveyden tilat) tai ikään (ikääntyneet tai alaikäiset). Mielestämme on tärkeää tunnustaa myös näiden ryhmien ihmisarvo ja kunnioittaa heidän vapaata tahtoaan ja kykyään tehdä päätöksiä liittyen omaan kehoonsa. Maailman terveysjärjestön määrittelemien ihmisoikeuksien mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus parhaaseen mahdolliseen fyysiseen ja henkiseen terveyteen [3]. Tätä tulisi noudattaa myös tässä yhteydessä. Tasa-arvoisuus tästä tulokulmasta tulisi huomioida palveluvalikoiman kontekstissa.
Tämän lisäksi on keskeistä edistää ihmisten oikeutta omaan arvomaailmaansa ja maailmankatsomukseensa sekä varmistaa, että valinnanvapaus toteutuu yhdenvertaisesti. Potilailla tulisi olla mahdollisuus valita hoitomuodot, jotka tukevat heidän hyvinvointiaan ja terveysnäkemyksiään. Tämä tulisi nähdä osana ihmisarvon ulkoista ilmentymää, eikä CAM-hoitojen saatavuutta tulisi rajoittaa perusteettomasti.
Lähteet:
[1] Perustuslaki 6 § Yhdenvertaisuus. (11.6.1999/731). https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P6
[2] Homeopaattisen hoidon epääminen. Oikeusasiamies: Ratkaisu EOAK/5837/2023. (26.11.2024). https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/5837/2023
[3] WHO: Human rights. (2023). https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/human-rights-and-health
Ihmisarvon kunnioittaminen nykytilassa
Mitkä tekijät tukevat ihmisarvon kunnioittamisen periaatteen toteutumista palveluvalikoimassa nykytilassa? Mitä haasteita tai kehittämistarpeita näette tämän periaatteen toteutumiselle nykytilassa?
Henkilön itsemääräämisoikeus ja osallisuus menetelmän tai palvelun valinnassa ei aina toteudu. Esimerkiksi asiakkaan toivoessa luontaishoitoa, niitä pitäisi pystyä tarjoamaan. Potilaan/asiakkaan arvoja tulisi kunnioittaa, eikä valita palvelua tai menetelmää vain tällä hetkellä terveydenhuollon tarjoamien palveluiden puitteissa.
NYKYTILASSA IHMISARVO NÄHDÄÄN HYVIN KAPEASTA NÄKÖKULMASTA. SELVÄT KEHITTÄMISTARPEET OVAT OLEMASSA:
Nykytilassa ihminen nähdään hyvin usein VAIN YHDEN puolensa (fyysisen tai psyykkisen tai sosiaalisen tai henkisen ulottuvuutensa) oirekimppuna, jonka YHTÄ AINOAA oiretta yritetään hoitaa. Kun oireelle ei löydy syytä, niin diagnoosi jää saamatta ja oire luokitellaan toiminnalliseksi häiriöksi.
Esimerkki: Hoidetaan potilaan X vaivaa ärtyvän suolen oireyhtymänä (IBS), koska nähdään vain potilaan vatsaoireet, vaikka potilaalla on pitkäaikainen stressi, joka johtuu sosiaalisista suhteista työpaikalla – esimerkiksi huonosta johtamisesta taikka työpaikkakiusaamisesta, alistamisesta tai muusta kuormittavasta asiasta työpaikalla. Sen lisäksi – oikeastaan sen sijasta – että hoidetaan vain IBS:ää, pitäisi hoitaa stressi pois eli pitäisi hoitaa potilaan esihenkilön huono johtaminen kuntoon esimerkiksi kouluttamalla häntä.
Toiminnalliset häiriöt ovat valtava ongelma, jota ei voi ratkaista yksittäisiä oireita hoitamalla, vaan näkemällä potilas kokonaisvaltaisesti – näkemällä hänen kaikki puolensa ja hoitamalla ne kaikki takaisin tasapainoon (homeostaasi). Terveys on tasapainotila, ihmisen jokaisen ulottuvuuden tasapainotila.
STM:n pyytämä asiantuntijaryhmän suositus (luonnos) 12.4.2017 ”Toiminnallisten häiriöiden hoidon järjestäminen” esittää pehmeämmin sanakääntein saman asian: ”Toiminnalliset häiriöt ovat todellinen ongelma, – – Häiriöiden hoidon järjestäminen on maassamme yleensä huonosti sovittu tai sopimatta, ja potilaiden ohjautuminen on sattumanvaraista ja usein epätarkoituksenmukaista.” [4]
Kokonaisvaltaiseen hoitoon päästään vain kun potilaan kaikkien puolten (fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen) ongelmia ja vaivoja hoidetaan kokonaisuutena samassa paikassa samojen tuttujen henkilöiden toimesta.
Nykyisessä palveluvalikoimassa ihmisarvon kunnioittamista tukevat useat tekijät, kuten perustuslain [5] ja potilaslain [6] takaamat oikeudet, turvaavat yhdenvertaisen kohtelun ja itsemääräämisoikeuden, tosin on myös havaintoja pyrkimyksistä rajoittaa joidenkin henkilöiden itsemääräämisoikeutta terveydentilan tai sairauden perusteella. Itsemääräämisoikeuden merkitys korostuu CAM-alan kohdalla erityisesti, ja tämä pitää huomioida, kun pohditaan erilaisten henkilöryhmien oikeutta käyttää CAM-hoitoja. Tilanteen ollessa näinkin polarisoitunut kuin se on tulisi tämä osa-alue huomioida huolellisesti.
Lähteet:
[4] Toiminnallisten häiriöiden hoidon järjestäminen (luonnos). (12.4.2017). https://stm.fi/documents/1271139/7832492/Toiminnallisten+häiriöiden+hoidon+järjestäminen+luonnos+120417.pdf/b94c6a21-dcea-4a76-9e4e-b92d629f353d/Toiminnallisten+häiriöiden+hoidon+järjestäminen+luonnos+120417.pdf?t=1524467962000
[5] Perustuslaki 6 § Yhdenvertaisuus. (11.6.1999/731). https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P6
[6] Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Potilaslaki) 6 § Potilaan itsemääräämisoikeus. (17.8.1992/785). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785#L2P6
Ihmisarvon kunnioittamisen vaikutukset
Mitä vaikutuksia ihmisarvon kunnioittamisen periaatteella on tai voisi tulevaisuudessa olla toimialanne, organisaationne tai muuten edustamanne tahon näkökulmasta?
Vaikuttaviksi todetut täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot (Complementary and Alternative Medicine eli CAM-hoidot) integroidaan terveydenhuoltoon niin kuin Norjassa [7] ja Tanskassa [8] on jo tehty.
Asiakkaan tai potilaan arvoja kunnioitetaan ja hän tulee kuulluksi sekä osalliseksi päättämään omasta hoidostaan.
Ihmisarvon kunnioittamisen toteutuessa syntyy parempi ja luottamuksellisempi dialogi potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä sekä keskinäinen kunnioitus terveydenhuollon ja luontaisterapeuttien välillä. Tämä on keskeistä, sillä onhan kaikkien osapuolten yhteinen tavoite, terveyden edistäminen ja potilaan hyvinvoinnin tukeminen.
Avoin ja kunnioittava keskustelu mahdollistaa sen, että luontais- ja täydentävien hoitojen hyviä käytäntöjä voidaan tunnistaa ja arvioida osana kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa. Lisäksi parempi kommunikaatio parantaa potilasturvallisuutta: kun potilaat tuntevat tulleensa kuulluiksi ilman pelkoa leimaamisesta, he kertovat avoimemmin käyttämistään hoitomuodoista. Tämä antaa terveydenhuollon ammattilaisille paremman käsityksen potilaan kokonaishoidosta ja mahdollistaa turvallisemmat hoitopäätökset.
Nykyisellään lääkärit eivät uskalla keskustella kollegoiden kanssa vaihtoehtohoidoista [9]. Aiheesta keskustellaan epäasiallisin termein, joilla pyritään ilmaisemaan omaa kantaa luontaishoitoihin. Niinpä ei ole yllättävää, että osa potilaista ei uskalla kertoa hoitavalle taholle käyttämistään täydentävistä hoidoista leimaantumisen pelossa. Tutkimusten mukaan [10] tämä vaikenemisen kulttuuri voi johtaa siihen, että potilaat jättävät kertomatta tärkeää tietoa hoidostaan, mikä voi vaarantaa heidän turvallisuutensa. Esimerkiksi Ruotsissa on rajoitettu tiettyjen potilasryhmien pääsyä täydentäviin hoitoihin, mutta käytännössä nämä henkilöt ovat silti jatkaneet niiden käyttöä – vain ilman, että he ovat kertoneet siitä hoitaville tahoille [11]. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa hoitojen yhteisvaikutuksia ei tunnisteta ajoissa.
Tulisi huomioida, että henkilöt jotka ovat käyttäneet CAM-hoitoja jo ennen vakavaa sairautta haluavat käyttää niitä myös jatkossa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan 26 % syöpäpotilaista käytti luontaishoitoja (CAM, Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot) syöpädiagnoosin jälkeen, kun niitä ennen diagnoosia oli käyttänyt heistä 34 % [11].
Usein koetaan huolta ja kuulee väitettävän, että luontaisterapeutit johtavat vakavasti sairaita henkilöitä harhaan ja aiheuttavat vakavia riskejä terveydelle ja suurta katteetonta rahanmenoa asiakkaille. Väitteelle ei ole tutkimusnäyttöä. Väitettä ei myöskään tue -- päinvastoin -- se tosiasia, että luontaishoitoja käyttää vuosittain miljoona suomalaista [12]. Tutkimuksen mukaan hoitomuodosta riippuen 54 – 86 % koki saaneensa apua [13, Taulukko 1 s. 48]. “... kiropraktiikkaa ja perinteistä kiinalaista lääketiedettä käyttäneistä noin 90 % raportoi saaneensa apua hoidoista.” [13 s. 51]. "Vähiten apua raportoitiin saadun aromaterapiasta ja hypnoosista, mutta näistäkin apua koki saaneensa yli 54% hoitoa käyttäneistä." [13 s. 51]
Yllä esitetyn tutkimustiedon perusteella on tärkeää tunnistaa potilaan oikeudet siten, ettei palveluiden saamisen peruste yksistään ole myöskään hänen terveydentilansa.
Ihmisarvon kunnioittaminen ja avoin, ennakkoluuloton keskustelu voisivat tulevaisuudessa purkaa tätä vaikenemisen kulttuuria ja mahdollistaa aidosti potilaskeskeisen hoidon. Tämä voisi myös lisätä moniammatillista yhteistyötä, parantaa potilasturvallisuutta ja mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön julkisessa terveydenhuollossa.
Lähteet:
[7] Satu Jämsä: CAM-hoidot Euroopassa, terveisiä Norjasta! Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry. https://www.luontaishoitoala.fi/cam/norja/cam-hoidot/
[8] Satu Jämsä: CAM-hoidot Euroopassa, terveisiä Tanskasta! Luontaishoitoalan Ammattilaiset ry. https://www.luontaishoitoala.fi/cam/tanska/cam-hoidot/
[9] YLE (2018) Tutkija: Pelko saa lääkärit vaikenemaan uskomushoitojen käytöstä – "Se on sellaista maan alla olemista". https://yle.fi/a/3-10484603
[10] Aarva, P., Väänänen, T., Pyykkönen, M. et al. Varieties of silence – a mixed-methods study exploring reasons and justifications for nondisclosure of the use of complementary therapies to physicians in Finland. BMC Complement Med Ther 24, 336 (2024). https://doi.org/10.1186/s12906-024-04640-w
Suomenkielinen tiivistys: https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/luontaishoitojen-kaytto/aarva/
[11] Wode, K., Henriksson, R., Sharp, L. et al. Cancer patients’ use of complementary and alternative medicine in Sweden: a cross-sectional study. BMC Complement Altern Med 19, 62 (2019). https://doi.org/10.1186/s12906-019-2452-5
Suomekielinen tiivistys: https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/cam/wode/
[12] Fitzgerald, Rory (City University) & ESS Core Scientific Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2014: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-02-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3068
Kuinka moni suomalainen käyttää vuosittain luontaishoitoja? https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/luontaishoitojen-kaytto/ess/
[13] Vuolanto, P., Kemppainen, L., Kemppainen, T., & Nurmi, J. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(1). https://doi.org/10.23990/sa.80288
Suomenkielinen tiivistys: https://www.luontaishoitoala.fi/tutkimus/luontaishoitojen-kaytto/vuolanto/
Linkkilista muihin osiin on yläsivulla