Ratkaisu 5.7.2024

5.7.2024

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu 27.4.2023 tehtyyn kanteluun Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) "uskomushoito"-termin käytöstä viraston viestinnässä

Vastauksensa kohdassa "3.2 Arviointi" eduskunnan oikeusasiamies viittaa perustuslakiin, hallintolakiin ja sen perusteluihin: 

"Perustuslain 21 §:ssä turvattuun hyvään hallintoon kuuluu muun muassa hallintolain 9 §:ssä säädetty hyvän kielenkäytön vaatimus. Säännöksen 1 momentin mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä."

"Hallintolain perustelujen (HE 72/2002 vp. s. 64) mukaan momentissa mainittuihin asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän kielenkäytön vaatimuksiin kuuluu ...  – –  Kielenkäytön asiallisuus merkitsee myös sitä, ettei hallinnon asiakkaaseen kohdisteta loukkaavia tai väheksyviä sanontoja."

Vastauksensa lopussa oikeusasiamies antaa selkeän ohjeen:

"Ylimpänä laillisuusvalvojana tehtävänäni ei ole ottaa kantaa siihen, mitä termiä on tai olisi perusteltua nyt kysymyksessä olevassa yhteydessä käyttää, vaan arvioida viranomaisen menettelyn lainmukaisuutta sen käyttäessä asiassa esitetyssä viestinnässään kantelijoiden väheksyväksi ja loukkaavaksi kokemaa termiä 'uskomushoito'.
 

Katson, ettei Tukesin menettelyä asiassa voida pitää lainvastaisena.
 

Totean kuitenkin, että käsitykseni mukaan hyvän kielenkäytön vaatimuksen täyttäisi paremmin se, että Tukes käyttäisi sosiaali- ja terveysministeriön tavoin käsitettä täydentävä- ja vaihtoehtoinen hoito tai sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän käyttämää käsitettä vaihtoehtohoito."

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin ratkaisu ja hänen Tukesilta pyytämä selvitys (pdf-tiedostoina):