Tutkimuksia ja referaatteja
Akupunktio ahdistuksen hoidossa
Tutkimusmetodi: kaksoissokkoutettu
Akupunktion vaikutukset ahdistuksen lievittämisessä: Kaksoissokkoutettu, kolmivartinen, satunnaistettu kliininen tutkimus, jossa selvitettiin akupunktiohoidon vaikutusta SSRI-lääkityksellisen ahdistuksen
hoidossa. [1]
112 potilasta, joilla oli ahdistuneisuushäiriö, jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä sai pelkästään SSRI -lääkkeet (lääkeryhmä), toinen SSRI -lääkkeet yhdistettynä valeakupunktioon (kontrolliryhmä) ja SSRI -lääkkeet sekä akupunktiohoidon (akupunktioryhmä). Jokaista ryhmää hoidettiin 4 viikon ajan. [1]
Tutkimukseen osallistuneiden tilaa seurattiin tutkimuksen alussa ja 28. päivänä Spielberger State-Trait Anxiety Inventory (STAI) -kyselyllä sekä seerumin kortisolitasot mitattiin. [1]
105 potilasta suoritti hoitojakson loppuun asti.
STAI -pisteet osoittivat merkittäviä eroja jokaisen kolmen ryhmän välillä tutkimuksen lopussa.
Tärkeä havainto oli muutokset STAI -pisteissä akupunktioryhmän kohdalla, jossa pisteytyksen muutos oli merkittävästi suurempi kuin muissa ryhmissä. [1]
Puolestaan kortisolitasojen laskua havaittiin kaikissa ryhmissä; vaikka ero olikin tilastollisesti merkityksetön, lasku akupunktioryhmässä oli silti isompi kuin muissa ryhmissä.
Johtopäätöksenä tutkijat toteavat akupunktiohoidon yhdessä SSRI-lääkkeiden kanssa voivan parantaa merkittävästi ahdistusta verrattuna ahdistuksen hoitoon, jossa käytetään pelkkiä SSRI-lääkkeitä. [1]
Huomioiden useiden mielialalääkkeiden haasteelliset sivuvaikutukset sekä mahdollisen riippuvuustekijän on akupunktiohoito harkinnan arvoinen tuki ahdistuksen hoidossa.
[1] Ali Sabbagh Gol, Amir Rezaei Ardani, Seyed Kazem Farahmand, Malihe Dadgarmoghaddam, Vahideh
Ghorani, Shima Rezaei, Ali Khorsand.
Additive effects of acupuncture in alleviating anxiety: A double-blind, three-arm, randomized clinical trial.
Complementary Therapies in Clinical Practice, Volume 45. 2021.
https://doi.org/10.1016/j.ctcp.2021.101466.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1744388121001651
Akupunktio kroonisen kivun hoidossa
Tutkimusmetodi: Meta-analyysi
Huolimatta laajasta kliinisestä käytöstä ja sen myötä tulevasta näytöstä, akupunktion asema hoitomuotona kroonisen kivun hoidossa on edelleen kiistanalainen.
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä päivitetty meta-analyysi akupunktion vaikutuksen määrittämiseksi kohdistuen neljään kroonistuneeseen kiputilaan. Tutkijat etsivät Medline- ja Cochrane-tietokannoista RCT(Randomized Clinical Trials) -tutkimuksia eli tutkimuksia joissa käytettiin satunnaistetun hoitokokeen tutkimusmenetelmää, jotka olivat julkaistu marraskuun 2008 jälkeen ja ennen 31. joulukuuta 2015.
Mukaan kelpuutettiin satunnaistetut tutkimukset akupunktioneulahoidosta, joissa akupunktiohoitoa verrattiin joko näennäiseen akupunktioon (plasebo akupunktio) tai ei-akupunktiohoidolliseen hoitoon (esim. fysioterapiaan).
Tukimuksissa olleilla henkilöillä oli epäspesifisiä tuki- ja liikuntaelinten kipuja, nivelrikkoa, kroonista päänsärkyä tai hartiakipua. Tutkimuksissa olleista ryhmistä ainakin yksi ryhmä sai akupunktioneulahoitoa ja yksi ryhmä sai joko näennäisen akupunktion tai ei akupunktiohoitoa ollenkaan. Henkilöitä, jotka johtivat meta-analyysin kriteerit täyttäviä tutkimuksia pyydettiin toimittamaan tutkimusten raakatiedot. Näitä raakatietoja käytettiin toistettaessa kaikki alkuperäisessä RCT-julkaisussa julkaistut analyysit, tietojen tarkkuuden varmistamiseksi. Jokainen meta-analyysissä ollut tutkimus analysoitiin uudestaan.
Ensisijaisesti tutkittiin akupunktion vaikutusta kipuun ja toimintaan. Toissijaisesti tutkittiin, muuttivatko akupunktiohoidon ominaisuudet siitä saatavia hoitovaikutuksia. Meta-analyysissä huomioitiin myös plasebo akupunktio, niin että siinä käytettiin valeneulaa tai vastaavaa metodia.
Aineisto piti sisällään yhteensä 20 827 potilasta, 39 tutkimukseen kautta.
Tutkijoiden päätelmä on, että akupunktio on tehokas kroonisen kivun hoidossa, ja hoitovaikutukset jatkuvat ajan myötä. Oikean akupunktiopisteen laitettavan neulahoidon ohella, on muitakin tärkeitä tekijöitä hoidon vaikutuksessa.
Akupunktiohoidon jälkeistä kivun vähenemistä ei voida selittää pelkästään lumevaikutuksella. Tutkijoiden näkemyksen mukaan on myös selkeitä todisteita siitä, että akupunktion vaikutukset jatkuvat pitkään.
Tutkijat eivät löytäneet mitään selvää yhteyttä tutkimustulosten ja akupunktiohoidon ominaisuuksien, kuten akupunktiotyylin (perinteinen tai länsimainen), kiinteän vs. yksilöllisen pistevalinnan tai sähköstimulaation välillä. Akupunktion vaikutuksen vaihtelut eri tutkimuksissa johtuvat pääasiassa kontrolliryhmien saamien hoitojen eroista eikä eroista akupunktiohoidosta itsestään.
Tutkijoiden mukaan akupunktio on tehokas kroonisten tuki- ja liikuntaelin-, pää- ja nivelrikkokipujen hoidossa. Tutkijoiden uusi löytö oli akupunktion keskimääräistä suurempi vaikutus ylävartalon tuki- ja liikuntaelinten kipuihin, kun vertailtiin havaintoja alaselän, nivelrikon ja päänsäryn kohdalla.
Vaikutuksena kliiniseen käytäntöön, tutkijat vahvistivat, että akupunktiolla on kliinisesti merkittävä, jatkuva vaikutus krooniseen kipuun. Akupunktion hoitovaikutukset jatkuivat ajan myötä, eikä niitä voida selittää pelkästään lumevaikutuksella/ plasebo-efektillä. Akupunktiohoidon antaminen on järkevä vaihtoehto potilaille, joilla on kroonista kipua.
Tutkijat:
Andrew J. Vickers, PhD, Emily A. Vertosick, MPH, George Lewith, MD, Hugh MacPherson, PhD, Nadine E. Foster, DPhil, Karen J. Sherman, PhD, Dominik Irnich, MD, Claudia M. Witt, MD, and Klaus Linde, MD, on behalf of the Acupuncture Trialists’Collaboration
Memorial Sloan Kettering Cancer Center, New York
Southamptonin yliopisto, Southampton, Iso-Britannia
Yorkin yliopisto, York, Iso-Britannia
Kaiser Permanente Washingtonin terveystutkimuslaitos, Seattle, Washington
Ludwig-Maximilians-Universität München, München, Saksa
Zürichin yliopistosairaala, Zürichin yliopisto, Zürich, Sveitsi
Charite-Universitätsmedizin, Berliini, Saksa
Marylandin yliopiston lääketieteen koulu, Baltimore, Maryland.
Lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5927830/
Akupunktiosta mahdollisesti lisäapua rasitusrintakipua poteville
Rasitusrintakivuista kärsivät voisivat tavanomaisen hoitonsa lisäksi saada apua akupunktiosta, tutkimus vihjaa. Akupunktio näyttäisi vähentävän ainakin lieviä ja keskivaikeita oireita. Tutkimus julkaistiin arvostetussa JAMA Internal Medicine -lehdessä.
Rasitusrintakipu on nimensä mukaisesti sydänperäistä kipua, joka ilmenee rasituksessa. Se johtuu sepelvaltimotaudista ja sydänlihaksen hapenpuutteesta.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa akupunktion vaikutuksia selvitettiin satunnaistamalla 400 rasitusrintakipupotilasta joko varsinaiseen akupunktioon, akupunktioon, jossa neulat pistettiin sairauden kannalta vääriin paikkoihin, lumeakupunktioon tai vertailuryhmään, joka ei saanut minkäänlaista akupunktiota. Kaikki potilaat saivat myös rasitusrintakivun tavanomaisia hoitoja.
Potilaat pitivät oirepäiväkirjaa kuudentoista viikon ajan, ja tuona aikana rasitusrintakipukohtaukset olivat harvinaisimpia varsinaista akupunktiota saaneilla. He saivat
keskimäärin 4–5 kohtausta vähemmän kuin muut, ja ero näkyi verrattuna kaikkiin muihin ryhmiin. Tutkimuksessa käytettiin sähköakupunktiota ja hoitoja annettiin kolmesti viikossa neljän viikon ajan.
Kiinalaisten tutkimus on tiettävästi suurin tähän mennessä tehty selvitys akupunktion sopivuudesta rasitusrintakipujen hoitoon, mutta sen aineisto on silti varsin pieni. Tämän ja muiden epävarmuustekijöiden vuoksi tulokset olisikin hyvä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa.
Havainnot silti viittaavat siihen, että ainakin osa lieviä tai keskivaikeita oireita potevista voi tavanomaisen hoidon ohessa saada lisähelpotusta akupunktiohoidoista.
https://www.duodecim.fi/…/akupunktiosta-mahdollisesti…
(JAMA Internal Medicine 2019;DOI:10.1001/jamainternmed.2019.2407)
https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2019.2407
Akupunktio auttaa kipuun ja poikimiseen
Eläinten lisääntymisterveyttä hoidetaan akupunktiolla. Kannattaisiko neuloja hyödyntää useammin myös ihmisten lapsettumuushoidoissa?
Eläinlääketieteessä akupunktiolla on valtavirtaisempi asema kuin ihmislääketieteessä. Ero korostuu varsinkin lisääntymisterveydessä.
Akupunktioon voidaan turvautua esimerkiksi tilanteessa, jossa lehmän tai hevosen munasolu jää irtoamisen sijasta paikoilleen ja eläimen munasarjaan muodostuu kiusallisia rakkuloita.
– Akupunktio vaikuttaa suoraan munasarjaan hermokonvergenssin kautta. Lehmän elimistö muistaa, että tässähän piti olla tiineytymässä, poksauttaa rakkulat pois munasarjoista ja alkaa keskittyä asiaan, Helsingin yliopiston eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo.
Akupisteet ovat samat kuin koiran valeraskaudessa: symmetrisesti neuloja selkään, mahaan ja takajalkoihin.
Miltei samoja pisteitä käytetään myös eläinten nymfomaniaan ja kiimattomuuteen sekä siitossonneilla sperman määrän ja laadun parantamiseen.
– Tiettyä elintä, kuten kohtua ja munasarjoja, hoidettaessa pisteet ovat melkein aina samat. Akuhoidoissa elimistö ärsyyntyy tunnistamaan, mikä on normaalia.
Hellävaraisempaa kuin hormonihoito:
Ihmisillä akupunktiota käytetään lähinnä kroonisen kivun lievitykseen ja laukaisuun. Hedelmällisyyshoidossa akupunktioon turvaudutaan yleensä vasta kun mikään muu ei toimi.
– Akupunktiolla kannattaisi pikemminkin aloittaa, Hielm-Björkman ehdottaa.
– Se on elimistölle paljon kevyempi toimenpide kuin esimerkiksi hormonihoito tai koeputkihedelmiöitys.
Plasebo-akupunktio on mahdotonta:
Kymmenen viime vuoden aikana akupunktion tutkimus länsimaisessa lääketieteessä on ollut vilkasta, ja lääketieteen tietokannasta PubMedistä löytyy akupunktio-hakusanalla yli 22 000 artikkelia. Eniten akupunktiota on tutkittu ihmisillä, koirilla, rotilla ja hiirillä.
Tutkimuskohteena akupunktio on varsin vaikea sovittaa tarkkaan tieteelliseen protokollaan, Hielm-Björkman sanoo. Lääketutkimuksissa vertailuryhmälle voi syöttää lumelääkettä, mutta akupunktiossa yhtä helppoja keinoja ei ole.
– Plaseboakupunktiota on mahdoton tehdä: kyllä ihminen huomaa, työnnetäänkö häneen neuloja. Neulojen asettelu "vääriin paikkoihin" ei poista ongelmaa, sillä kaikilla neuloilla on jokin vaikutus hermostoon. Edes plaseboneulat, jotka teipataan ihoon niin, että potilas luulee saavansa akupunktiota, eivät ratkaise ongelmaa. Nekin painavat ihoa ja näin akupunktiopistettä.
– Terveille koehenkilöille tehty akupunktiotutkimus on tuottanut laihoja tuloksia, mutta juuri terveille yksilöille akupunktion ei kuulukaan vaikuttaa mitenkään.
Neulojen vaikutus näkyy aivoissa:
Viime vuosina tutkimista on helpottanut toiminnallinen aivokuvaus. Kroonisesta kivusta tai migreenistä kärsivät ihmiset ovat maanneet magneettikuvantamisputkessa ja samalla heidän kehoonsa on aseteltu akuneuloja.
Aivokuvista on havaittu aktiivisuuden kasvua ja laskua eri puolilla aivoja. Kipupotilailla nähdään aktiivisuutta endorfiinintuotannosta vastaavilla alueilla sekä hiljenemistä kipua prosessoivilla alueilla.
– Aivokuvantaminen saattaa selittää senkin, miksi akupunktio auttaa lisääntymisterveyden vaivoissa. Akuneulan laukaiseman hermoviestin on havaittu kulkevan aina hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kautta, jotka yhdessä säätelevät hormonierityksen avulla munasarjojen ja kivesten toimintaa.
Lähde:
-Helsingin yliopisto 23.4.2015-